Tukea S2-oppimiseen

Lapsen sujuvalta kuulostava suomen kieli voi johtaa vääriin tulkintoihin, että lapsi hallitsee jo kielen syvätason, vaikka todellisuudessa osaaminen onkin vasta pintatasolla.

Varhaiskasvatuksen ja valmentavan opetuksen tärkein tehtävä

Jotta koulussa ei tulisi ongelmia, varhaiskasvatuksessa tulisikin ensisijaisesti panostaa peruskielitaidon kehittymiseen ja varmistamiseen. Koulun aloitettuaan lapsen, joka ei puhu suomea äidinkielenään, olisi hyvä saada vielä paljon tukea sanavarastonsa kartuttamiseen.

Kielentutkija Cummins kuvaa kielitaitoa oheisen pyramidin avulla. Pyramidin alaosa on se, jonka katsotaan olevan yhteydessä lasten koulumenestykseen. Cumminsin mukaan opiskeluun tarvittavan kielitaidon kehittymiseen menee lapselta jopa viisi (5) vuotta.

Lasten kyky käyttää kieltä arkipäivän kommunikaatiotilanteissa ei oikeastaan kerro paljon mitään hänen todellisesta kielitaidostaan. Vaikka lapsi juttelee jo sujuvasti arkipäiväisistä asioista, hän saavuttaa opiskeluun tarvittavan kielitaidon vasta noin 3-5 vuoden kuluessa. Monet lapset kuulostavat jo vuoden parin päästä siltä, että omaavat jo sujuvan kielitaidon, mutta eroavaisuudet syntyvät siinä, kuinka lapsi käyttää kieltä ajattelun välineenä.

Kielitaidon avulla tasa-arvoiset lähtökohdat opiskelulle

Vielä toisen polven maahanmuuttajat eroavat PISA-tuloksissa syntyperäiseen väestöön verrattuna ja ero saavutuksissa on peräti 1,5 vuotta. Jos haluamme antaa kaikille tasa-arvoiset lähtökohdat elämälle ja jatko-opiskelulle, kielen oppimiseen on kiinnitettävä paljon enemmän huomiota jo varhaiskasvatuksessa. Oppiminen ei voi olla vain yksittäisiä tuokioita, vaan siihen on panostettava kaikissa arjen tilanteissa.

Opiskelussa tärkeää on luetun ymmärtäminen. Jos lapsen sanavarasto on kovin suppea, on vaikea ymmärtää tekstejä. Luetun ymmärtäminen on sujuvaa silloin, kun sanavarasto on jo melko hyvä, joten sitä olisi syytä kartuttaa mahdollisimman paljon varhaiskasvatuksen ja alkuopetuksen aikana. Ainakin usein esiintyvät verbit ja konjunktiot on ymmärrettävä riittävän hyvin.

Lapset oppivat puhekielen leikeissään, mutta suomen puhuttu ja kirjoitettu kieli eroavat melkoisesti toisistaan. Lapset tarvitsevat valtavasti tukea kielen kehittymiseen ensimmäisinä vuosinaan. Jokainen ihminen on kielellinen malli ja avainasemassa ovat ne aikuiset, joiden kanssa lapsi viettää päivänsä. Euroopan neuvoston mukaan jokaisella on oikeus opiskelukielitaitoon ja se on keskeistä koulutuksen tasa-arvon ja koulumenestyksen kannalta.

Päivi Törmälä-Rantala

Moomin Language School on vakiinnuttanut paikkansa suomalaisissa kouluissa ja päiväkodeissa S2-opetuksen työkaluna, jonka avulla lapsi voi kartuttaa kielitaitoaan jopa melko itsenäisesti. Lapsi tekee tabletin avulla oppimissovelluksen hauskoja, kieltenopettajien laatimia tehtäviä, vain 5 minuuttia päivässä ja oppii kieltä kuin huomaamattaan. Sovellus on suosittu valmentavilla luokilla ja päiväkodeissa siksi, että lukutaitoa ei oppimiseen tarvita.

Kysy lisää:

info(at)promentor.fi

+358 (0)20 798 1210

Blogin lähteet ja hyödyllistä lisätietoa:

Alisaari, J. 2017. Kielitietoisuus – Jenni Alisaari. Jenni Alisaaren esitys Kielitietoisuus Koulutuskeskiviikko-tapahtumassa Vaasassa 22.3.2017. Saatavilla: https://www.youtube.com/watch?v=EB2AqHghls4&t=236s

Cummins, J. 1981. Age on arrival and immigrant second language learning in Canada: A reassessment. Applied Linguistics, 132-149.

Harju-Luukkainen, H. 2007. Kielikylpydidaktiikkaa kehittämässä. 3–6-vuotiaiden kielikylpylasten kielellinen kehitys ja kielikylpydidaktiikan kehittäminen päiväkodissa [online]. Åbo: Åbo akademis förlag. Väitöskirja. [4.1.2011] Saatavissa: http://www.doria.fi /bitstream/handle/10024/29029/HarjuHeidi. pdf?sequence=3

Harju-Luukkainen, H., Nissinen, K., Sulkunen, S. Suni, M. & Vettenranta, J. 2014. Avaimet osaamiseen ja tulevaisuuteen: Selvitys maahanmuuttajataustaisten nuorten osaamisesta ja siihen liittyvistä taustatekijöistä PISA 2012 -tutkimuksessa. Koulutuksen tutkimuskeskus: Jyväskylä. Saatavissa: http://www.doria.fi /bitstream/handle/10024/29029/HarjuHeidi. pdf?sequence=3